Suomalaiset automerkit ovat laskettavissa kahden käden sormilla. Suomalaisia automerkkejä ovat esimerkiksi Elcat, Finlandia, Kabus, Korvensuu, Sisu, Teijo, Toroidion ja Vanaja.

Suomessa on toiminut yllättävän paljon kotimaisia autovalmistajia. Jotkin ovat jääneet vain prototyypin tasolle, mutta monella autovalmistajalla on värikäs historia, vaikka ne ovatkin toimineet vain lyhyen ajan. Mennään pidemmittä puheitta itse asiaan, ja luodaan katsaus suomalaisiin automerkkeihin!

Elcat-sähköauto kuljetuskäyttöön

Elcat oli suomalainen sähköauto, jota valmistettiin erityisesti 1980- ja 1990-luvuilla. Elcatin valmistuksesta vastasi Matkaaja Oy, mutta ajoneuvon kehityksestä vastasi Fortumin Elcat-divisioona. Elcat perustui Subaru-pakettiautoon, johon lisättiin sähköinen voimalinja.

Elcat oli yksi ensimmäisistä kaupallisesti saatavilla olevista sähköautoista Suomessa, ja sen käyttö keskittyi lähinnä kaupunkialueille lyhyiden matkojen ajamiseen, kuten postin ja muiden pienten tavaroiden kuljetukseen. Sähköauton huippunopeus oli noin 80 km/h ja toimintasäde yhdellä latauksella vaihteli, mutta käytännössä se oli noin 50–100 kilometriä olosuhteista riippuen.

Elcatin suunnittelun lähtökohtana oli taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys, ja se saavutti suosionsa etenkin yrityskäytössä, esimerkiksi Postin kalustona. Auton käyttö jäi kuitenkin melko rajalliseksi, sillä sen kantama ja suorituskyky eivät riittäneet laajempaan kuluttajamarkkinoiden kysyntään. Toiminnan lopetti osittain myös se, että sähköautojen teknologia kehittyi ja kilpailu alalla kasvoi merkittävästi.

Elcat on nykyään keräilijöiden suosiossa ja edustaa aikakautensa innovaatiota, jolloin sähköautoilu oli vielä kokeiluvaiheessa eikä yhtä laajasti hyväksytty ja tuettu kuin tänä päivänä.

Finlandia-auto

Finlandia-auto oli suomalainen auto, joka edusti itsenäisen Suomen pyrkimystä kehittää omaa autoteollisuuttaan toisen maailmansodan jälkeen. Finlandia-auto ei ollut kuitenkaan massatuotantomalli, vaan enemmänkin yksittäinen projekti tai prototyyppi. Auto valmistettiin vuonna 1922, ja sen kehityksestä vastasi P. J. Heikkilä & Co.

Finlandia-auto oli suunniteltu pääasiassa täyttämään sodan jälkeisessä Suomessa vallinnut henkilöautojen tarve, mutta se ei koskaan päässyt laajamittaiseen tuotantoon. Auto oli suuri ja tilava sedan, joka edusti aikakaudelleen tyypillistä muotoilua ja varustusta. Finlandian moottori ja monet muut komponentit olivat peräisin ulkomaisista valmistajista, koska kotimaisia vaihtoehtoja ei ollut riittävästi saatavilla.

Auto jäi vain muutaman prototyypin asteelle, eikä siitä tullut kaupallista menestystä. Tämä johtui muun muassa korkeista valmistuskustannuksista, kotimaisen autoteollisuuden puutteellisesta infrastruktuurista sekä kansainvälisen kilpailun kovuudesta, kun sodan jälkeinen Eurooppa alkoi jälleen saada autoja markkinoille.

Kabus-bussit

Kabus oli suomalainen linja-autovalmistaja, joka toimi 1970-luvun lopulta vuoteen 2014 asti. Kabusin tarina alkoi Koiviston Auton toimitusjohtaja Martti Tommolan kiinnostuksesta autotekniikkaan. Kabusin tehdas sijaitsi Kausalan kylässä Iitissä, ja yritys oli erikoistunut erityisesti kaupunki- ja paikallisliikenteen linja-autoihin.

Kabus tunnettiin kevyistä ja innovatiivisista rakenteistaan. Yritys käytti paljon alumiinia linja-autojen korirakenteissa, mikä teki niistä kevyempiä ja paransi energiatehokkuutta. Lisäksi Kabus pyrki tarjoamaan uusia ratkaisuja, kuten matalalattiamallisia busseja, jotka helpottivat matkustajien, erityisesti liikuntarajoitteisten ja lastenvaunujen kanssa kulkevien, kyytiin nousua ja poistumista. Kabus panosti myös modulaariseen rakenteeseen, mikä mahdollisti eri kokoisten ja muotoisten bussien valmistamisen suhteellisen nopeasti ja tehokkaasti.

Kabusin linja-autot olivat käytössä erityisesti suomalaisissa kaupungeissa. Yrityksen valmistamat bussit olivat tunnettuja myös hyvästä matkustusmukavuudestaan ja korkeasta laadustaan. Yhtiö kuitenkin kohtasi haasteita kansainvälisen kilpailun lisääntyessä ja linja-autojen hintapaineiden kasvaessa. Vuonna 2014 Kabus ajautui taloudellisiin vaikeuksiin ja yritys lopetti toimintansa.

Korvensuu-auto

Korvensuu-auto oli suomalainen henkilöauto, joka valmistettiin 1910-luvun alussa. Se on merkittävä osa Suomen autoteollisuuden historiaa, sillä Korvensuu oli yksi varhaisimmista Suomessa valmistetuista autoista.

Autoa valmistettiin ainoastaan yksi kappale vuosinna 1913, ja se suunniteltiin pääosin käsityönä. Auton kehittäjänä toimi Frand Lindström. Korvensuu-auton tekninen rakenne perustui tuon ajan autoihin ja siinä käytettiin pääasiassa Suomessa suunniteltuja osia, kuten moottoria ja myöhemmin vaihteistoa.

Korvensuu-auto jäi pienimuotoiseksi projektiksi eikä se koskaan päässyt massatuotantoon.

Sisu- raskaat ajoneuvot

Sisu Auto (entinen Oy Suomen Autoteollisuus Ab) on suomalainen raskaita ajoneuvoja valmistava yritys, joka on tunnettu erityisesti kuorma-autoistaan ja sotilasajoneuvoistaan. Yritys perustettiin vuonna 1931, ja sen päätavoitteena oli valmistaa suomalaisia kuorma-autoja ja muita hyötyajoneuvoja tilanteessa, jossa suurin osa autoista oli tuontitavaraa.

Sisu-autot ovat olleet tunnettuja niiden kestävyydestä, voimakkuudesta ja soveltuvuudesta vaativiin olosuhteisiin, kuten Suomen maastoon ja ilmastoon. Sisu Auto on ollut merkittävä toimittaja Suomen puolustusvoimille ja sen sotilasajoneuvot ovat saaneet mainetta niiden luotettavuuden ja suorituskyvyn ansiosta. Sisu Puolustusajoneuvot -yksikkö on valmistanut mm. Sisu XA-180-sarjaa, joka on panssaroitu pyöräajoneuvo ja tunnettu myös nimellä ”Pasi”.

Teijo-auto

Teijo-auto oli suomalainen auto, jota valmistettiin 1970-luvulla Wihuri Oy:n Teijon Tehtaalla. Teijo-auto oli ainutlaatuinen projekti, jonka taustalla oli ajatus valmistaa Suomessa käytännöllinen ja kustannustehokas hyötyajoneuvo. Teijo-autoa käytettiin erityisesti kevyisiin kuljetuksiin ja teollisuuskäyttöön.

Teijo-autot olivat pääasiassa pieniä kuorma-autoja ja lavamalleja, ja ne olivat tunnettuja yksinkertaisesta rakenteestaan ja käytännöllisyydestään. Ne suunniteltiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Teijo-autojen valmistuksessa käytettiin tuontikomponentteja, kuten moottoreita ja vaihteistoja, mikä oli tavanomaista suomalaisille automalleille tuohon aikaan. Auton yksinkertainen rakenne mahdollisti myös sen helpon huollettavuuden ja korjattavuuden.

Toroidion-auto

Toroidion on suomalainen autoyhtiö, joka tuli tunnetuksi 2015 esittelemällä 1MW Concept -sähköauton. Yhtiön tavoitteena oli kehittää korkeatehoinen sähköauto, jonka voimalinja oli täysin uudenlainen innovaatio.

Toroidion 1MW Concept on huomiota herättänyt erityisesti sillä, että siinä on 1 megawatin (eli 1341 hevosvoiman) teho, mikä teki siitä yhden maailman tehokkaimmista sähköautoista. Auto suunniteltiin kilpakäyttöön, ja sen konseptiauto esiteltiin ensimmäistä kertaa Monacon Top Marques -autonäyttelyssä vuonna 2015. Yksi projektin päätavoitteista oli luoda sähköauto, jossa akku olisi helposti vaihdettavissa, mikä olisi helpottanut käyttöä pitkän matkan ajoissa ja kilpailuissa.

Vanaja- raskaat ajoneuvot

Vanaja-auto oli suomalainen kuorma-auto, jota valmisti Vanajan Autotehdas Oy, perustettu vuonna 1943. Vanajan Autotehdas sijaitsi Helsingissä ja sen jälkeen Hämeenlinnassa ja oli merkittävä toimija Suomen autoteollisuudessa 1960-luvulle asti. Vanaja erikoistui kuorma-autoihin, ja se oli tunnettu erityisesti raskaista ajoneuvoistaan, jotka suunniteltiin Suomen vaativiin olosuhteisiin.

Vanaja-autojen tuotanto alkoi vuonna 1948, kun ensimmäiset kuorma-autot saatiin valmiiksi. Vanaja kuorma-autot olivat kestäviä ja yksinkertaisesti rakennettuja, mikä teki niistä suosittuja etenkin Suomen haastavissa maasto-olosuhteissa ja talvikeleissä.

Yhteenveto suomalaisista autovalmistajista

Suomessa on toiminut yllättävän paljon erilaisia kotimaisia autovalmistajia, jotka eivät ole kuitenkaan selvinneet kovin pitkään hengissä. Sisu- kuorma-autot ovat poikkeus, sillä yrityksellä menee hyvin vielä nykyäänkin. Merkillepantavaa on se, että suomalaiset ovat olleet aikaansa edellä sähköautojen tuotannossa. Jos tekniikka olisi ollut tuolloin kehittyneempää ja rahoitus kunnossa, Suomessa voisi olla ainakin yksi iso sähköautojen valmistaja nykypäivänä. Raskaan kaluston valmistajat ovat selvinneet Suomen markkinoilla paremmin, koska meillä on jatkuva tarve raskaalle kalustolle. Etenkin armeija ja metsäteollisuus tarvitsevat raskasta kalustoa.

Toivottavasti kirjoitus oli mukava luettava! Käy tutustumassa myös muihin Projektiloodan blogiteksteihin.

Lue myös muut autoiluun liittyvät kirjoitukset: Projektiloota – Autoilu