Miten 3D-filamentit eroavat toisistaan? Filamenttien ominaisuudet vertailussa

3D-tulostimen hankkimisen jälkeen yksi ensimmäisistä kysymyksistä on yleensä se, mitä filamenttia tulostimessa kannattaa käyttää. Aloittelijalle valinta saattaa näyttää yksinkertaiselta. Kaupasta löytyy PLA-muovia, joten ostetaan rulla PLA:ta ja aloitetaan tulostaminen. Kun 3D-tulostusta alkaa kuitenkin käyttää koristeiden sijasta varaosiin, työkaluihin, auton osiin, adaptereihin tai muihin oikeasti kuormitettaviin tuotteisiin, filamentin valinnalla voi olla valtava merkitys.

PLA, PETG, ABS, ASA, TPU, nylon ja polykarbonaatti voivat näyttää rullalla melko samanlaisilta, mutta valmiissa tulosteessa niiden ominaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti. Yksi materiaali on erittäin jäykkä mutta haurastuu iskusta. Toinen kestää iskuja mutta taipuu. Kolmas pärjää auringonpaisteessa ja sateessa, kun taas neljäs saattaa pehmetä kuumaan autoon jätettynä.

Kolme 3D-tulostimen filamenttirullaa ja filamenttipakkauksia työpöydällä.
Filamentit eroavat toisistaan tulostuslämpötilan sekä ominaisuuksien mukaan.

Myös tulostettavuudessa on suuria eroja. PLA voidaan yleensä tulostaa avoimella ja suhteellisen yksinkertaisella 3D-tulostimella. ABS, ASA, polykarbonaatti ja monet nylonit puolestaan hyötyvät merkittävästi suljetusta ja lämpimänä pysyvästä tulostustilasta. Osa materiaaleista imee ilmasta kosteutta niin voimakkaasti, että filamentin kuivaamisesta tulee käytännössä osa tulostusprosessia.

Tässä oppaassa vertaillaan yleisimpiä 3D-tulostuksessa käytettäviä filamentteja niiden tulostettavuuden, lujuuden, joustavuuden, lämmönkeston, säänkestävyyden ja käyttökohteiden perusteella.

On tärkeää huomata, että ilmoitetut lämpötilat ovat suuntaa-antavia. Filamenttien koostumus vaihtelee valmistajien välillä, joten esimerkiksi yhden valmistajan PETG saattaa toimia parhaiten 230 °C ja toinen 250 °C. Prusan materiaaliohjeessa esimerkiksi PLA suutinlämpötilan alueeksi ilmoitetaan 185–235 °C ja PETG jopa 215–270 °C. Filamentin valmistajan omat suositukset kannattaa siksi aina tarkistaa.

3D-filamenttien ominaisuudet nopeasti vertailtuna

Alla oleva taulukko antaa karkean yleiskuvan tavallisimpien filamenttien ominaisuuksista. Lämmönkesto tarkoittaa tässä käytännön suuntaa-antavaa tasoa, jolla materiaali alkaa käyttökohteesta, kuormituksesta ja materiaaliseoksesta riippuen menettää jäykkyyttään tai muuttaa muotoaan. Se ei tarkoita materiaalin sulamispistettä.

FilamenttiSuutin tyypillisestiPeti tyypillisestiTulostettavuusLämmönkestoUlkokäyttöKotelointi
PLA190–230 °C0–60 °CErittäin helppoHeikkoRajallinenEi yleensä
PETG220–260 °C70–90 °CHelppoKohtalainenMelko hyväEi yleensä
ABS230–260 °C90–110 °CVaativaHyväKohtalainenSuositeltava
ASA230–270 °C90–110 °CVaativaHyväErittäin hyväSuositeltava
TPU220–250 °C40–75 °CKeskivaikeaVaihteleeHyväEi yleensä
PA / Nylon240–290 °C70–115 °CVaativaHyväHyväSuositeltava
PCnoin 260–290 °C100–120 °CErittäin vaativaErittäin hyväHyväSuositeltava
PP220–270 °C80–105 °CVaativaHyväHyväHyödyllinen

Prusa suosittelee kotelointia esimerkiksi ABS, ASA, polykarbonaatille ja nylonille. Polykarbonaatin suosituslämpötila on heidän PC-ohjeessaan noin 275 °C suuttimelle ja 110–115 °C tulostusalustalle.

PLA – Helpoin ja suosituin 3D-tulostusfilamentti

PLA eli polylaktidi on todennäköisesti maailman yleisin harrastekäytössä oleva 3D-tulostusfilamentti. Sen suosio ei ole sattumaa. PLA tulostuu helposti, kutistuu jäähtyessään suhteellisen vähän, tarttuu yleensä hyvin tulostusalustaan ja tuottaa siistin pinnan ilman suljettua tulostustilaa.

PLA sopii erinomaisesti ensimmäiseksi filamentiksi. Tyypillinen suutinlämpötila liikkuu noin 190–220 °C välillä ja lämmitettyä petiä käytetään tavallisesti noin 50–60 °C välillä. Joitakin PLA-laatuja voidaan tulostaa jopa ilman lämmitettyä alustaa. Prusan laajempi materiaaliopas antaa PLA:n suutinlämpötilan vaihteluväliksi 185–235 °C.

PLA suuri etu on jäykkyys. Jos tulostat esimerkiksi pöytämallin, koristeen, säilytyslaatikon, seinätelineen tai muun tuotteen, jonka ei tarvitse joustaa tai kestää suuria iskuja, PLA voi olla erittäin hyvä materiaali. Sillä saadaan myös tarkkoja yksityiskohtia ja siistiä pintaa.

PLA merkittävin heikkous on lämmönkesto. Tavallinen PLA voi alkaa pehmetä ja menettää muotonsa jo noin 50–60 °C ympäristössä. Tämä ei tarkoita, että osa sulaa nesteeksi 60 asteessa, vaan että kuormitettu kappale voi alkaa taipua tai vääntyä.

Tämän vuoksi PLA on huono valinta esimerkiksi auton sisälle jätettäviin osiin. Auringossa seisovan auton sisätilan lämpötila voi nousta kesällä niin korkeaksi, että PLA alkaa hitaasti muuttaa muotoaan. Samasta syystä sitä kannattaa harkita tarkkaan moottoritilan, lämmityslaitteiden ja muiden kuumien ympäristöjen lähellä.

PLA UV- ja säänkestävyyskään ei ole paras mahdollinen. Tuloste voi kyllä kestää ulkona yllättävän pitkään, mutta jos tuotteen pitäisi säilyttää ominaisuutensa vuodesta toiseen auringossa, sateessa ja pakkasessa, ASA on yleensä turvallisempi valinta.

PLA on siis parhaimmillaan, kun halutaan helposti tulostettava, jäykkä ja siistin näköinen kappale sisäkäyttöön.

PETG – erinomainen yleisfilamentti hyötyosiin

PETG on monelle 3D-tulostajalle seuraava askel PLA jälkeen. Se yhdistää suhteellisen helpon tulostettavuuden huomattavasti parempaan sitkeyteen ja lämmönkestoon.

PETG:n nimi tulee polyeteenitereftalaatista, jota on modifioitu glykolilla. Käytännössä PETG on suosittu erityisesti toiminnallisissa osissa, kuten kiinnikkeissä, adaptereissa, koteloissa ja erilaisissa mekaanisissa komponenteissa.

Prusa suosittelee omalle PETG ensimmäiselle kerrokselle noin 230 °C ja seuraaville kerroksille 240 °C suutinlämpötilaa. Peti on heidän profiilissaan noin 85–90 °C. Yleisesti PETG-filamenttien lämpötila-alue voi olla laajempi, noin 215–270 °C valmistajasta riippuen.

PETG on PLA:ta sitkeämpi. PLA saattaa suuren iskun seurauksena napsahtaa melko terävästi poikki, kun taas PETG kestää yleensä paremmin vääntöä ja iskuja. Kerrosten välinen tartunta on usein erittäin hyvä.

PETG kestää lämpöä tavallisesti PLA:ta paremmin. Käytännön lämmönkesto riippuu tarkasta seoksesta, mutta noin 70 °C luokka on tavallinen vertailukohta. UltiMaker ilmoittaa oman PETG-laatunsa lämpötaipumarajaksi noin 70 °C.

PETG kestää myös kosteutta ja monia kemikaaleja suhteellisen hyvin. Sitä käytetään tämän vuoksi paljon esimerkiksi osissa ja tuotteissa, jotka voivat joutua kosketuksiin veden tai joidenkin kemikaalien kanssa.

Haittapuolena PETG voi olla hieman säikeilevää. Suuttimen liikkuessa tulosteen eri osien välillä voi syntyä ohuita filamenttikarvoja eli stringingiä. Retraction-asetusten, lämpötilan ja filamentin kuivuuden säätäminen auttaa tähän.

PETG voi myös tarttua erittäin voimakkaasti joihinkin PEI-tulostusalustoihin. Liian voimakas tarttuminen voi pahimmillaan vahingoittaa alustaa, joten tulostimen ja alustan valmistajan ohjeita kannattaa noudattaa.

Jos pitäisi valita vain yksi filamentti yleisiin kodin ja harrasteiden hyötyosiin, PETG olisi erittäin vahva vaihtoehto.

PLA vai PETG – Kumpi kannattaa valita?

PLA:n ja PETG:n vertailu on yksi yleisimmistä 3D-tulostukseen liittyvistä kysymyksistä.

PLA voittaa yleensä silloin, kun tärkeimpiä ominaisuuksia ovat tulostamisen helppous, pinnan laatu, jäykkyys ja tarkkuus. PETG voittaa, kun tarvitaan parempaa iskunkestoa, sitkeyttä, kosteudenkestoa ja hieman korkeampaa lämmönkestoa.

PETG ei silti automaattisesti ole PLA:ta ”vahvempaa” jokaisella mittarilla. PLA voi olla erittäin jäykkää ja sillä voi olla korkea vetolujuus, mutta materiaalien tapa rikkoutua eroaa. Todellisessa käyttökohteessa sitkeys voi olla paljon tärkeämpää kuin pelkkä yksittäinen lujuusarvo.

ABS – Klassinen tekninen filamentti

ABS eli akryylinitriilibutadieenistyreeni tunnetaan myös tavallisista muovituotteista. Sitä on käytetty vuosikymmeniä esimerkiksi elektroniikkakoteloissa, ajoneuvoissa ja erilaisissa kulutustavaroissa.

3D-tulostuksessa ABS tarjoaa hyvän yhdistelmän sitkeyttä, mekaanista kestävyyttä ja lämmönkestoa. UltiMaker kuvaa ABS:ää lujaksi ja sitkeäksi materiaaliksi, jolla on hyvä kulutuksen- ja lämmönkesto.

Tyypillinen tulostuslämpötila on noin 230–260 °C ja peti noin 95–110 °C. Prusan materiaalitaulukossa ABS suutinalueeksi ilmoitetaan 230–255 °C ja pedille 95–110 °C.

ABS suuri haaste on kutistuminen. Materiaali kutistuu jäähtyessään enemmän kuin PLA tai PETG, minkä vuoksi tulosteen kulmat voivat nousta alustasta. Tätä kutsutaan warpingiksi.

Suuret ABS-kappaleet kannattaa tämän vuoksi yleensä tulostaa suljetussa tulostustilassa. Kotelointi pitää tulosteen ympäristön lämpimämpänä ja vähentää nopeita lämpötilavaihteluita.

ABS:n lämmönkesto on huomattavasti PLA:ta parempi. UltiMaker ilmoittaa oman ABS-laatunsa lämpötaipumarajaksi noin 84 °C, mutta arvot vaihtelevat seoksen ja testausmenetelmän mukaan.

ABS kanssa ilmanvaihto on tärkeä asia. FDM/FFF-tulostuksessa syntyy materiaalista riippuen VOC-yhdisteitä ja ultrahienoja hiukkasia. EPA tutkimusyhteenvedossa sekä PLA:n että ABS:n todettiin tuottavan ultrahienoja hiukkasia, mutta ABS:n hiukkaspäästöt olivat tutkituissa aineistoissa määrällisesti suuremmat kuin PLA:n.

ABS-tulostinta ei siksi kannata sijoittaa esimerkiksi työpöydän viereen pieneen huonosti tuuletettuun makuuhuoneeseen pitkäksi aikaa tulostamaan.

ASA – Erinomainen filamentti ulkokäyttöön

ASA muistuttaa ominaisuuksiltaan ABS:ää, mutta yksi ero tekee siitä erityisen kiinnostavan: ASA:n UV- ja säänkestävyys on selvästi parempi.

Tämän vuoksi ASA on erittäin hyvä filamentti ulkokäyttöön. Sillä voidaan valmistaa esimerkiksi auton lisävarusteita, ulkona käytettäviä kiinnikkeitä, koteloita, antennipidikkeitä ja muita osia, jotka joutuvat auringonvaloon, lämpötilavaihteluihin ja kosteuteen.

ASA:n tulostuslämpötilat ovat samantyyppisiä kuin ABS:n. Prusan taulukossa suuttimelle ilmoitetaan 220–275 °C ja pedille 90–110 °C. Kotelointi on suositeltavaa.

UltiMaker kuvaa ASA:n yhdistävän ABS:n ominaisuuksia parempaan UV- ja kosteudenkestävyyteen. Sen oman ASA-laadun ilmoitettu lämpötaipumaraja on noin 96 °C.

Tämä tekee ASA:sta erittäin kiinnostavan materiaalin esimerkiksi 3D-tulostettaviin auton osiin. Jos suunnitellaan kojelaudan pidikettä, aurinkoon joutuvaa ulkoista kiinnikettä tai muuta tuotetta, jonka pitäisi toimia vuosia vaihtelevissa lämpötiloissa, ASA on usein paljon järkevämpi valinta kuin PLA.

ASA ei silti ole yhtä helppo tulostaa kuin PLA tai PETG. Warping on mahdollista ja suuri kappale saattaa haljeta kerrosten välistä, jos ympäristö on liian kylmä.

Siksi avoimella tulostimella ASA:n tulostaminen voi olla turhauttavaa etenkin suurissa kappaleissa. Suljettu tulostustila auttaa merkittävästi.

Ilmanvaihdosta kannattaa huolehtia myös ASA:n kanssa. Suljettu tulostustila auttaa lämmönhallinnassa, mutta on tärkeää ymmärtää, ettei pelkkä muovikotelo automaattisesti tarkoita turvallista ilmanvaihtoa. Jos päästöt halutaan hallita, kotelo pitäisi pystyä suodattamaan tai poistamaan ilma hallitusti sopivaan paikkaan.

ABS vai ASA?

ABS:n ja ASA:n ominaisuudet ovat melko lähellä toisiaan.

Jos tuloste tulee ulos aurinkoon, ASA on yleensä järkevämpi valinta UV-kestävyyden vuoksi. Auton osissa ja ulkona käytettävissä laitteissa valitsisin tämän vuoksi usein ASA:n.

ABS voi puolestaan olla edullisempaa ja sitä on erittäin hyvin saatavilla. Jos osa tulee sisätiloihin eikä UV-kestävyydellä ole merkitystä, ABS toimii edelleen erittäin hyvin.

Molemmat materiaalit vaativat kuitenkin selvästi enemmän tulostimen ja olosuhteiden hallintaa kuin PLA ja PETG.

LED-valonheitin kaapelilla ja harmaalla 3D-tulostetulla telineellä.
ASA-filamentti sopii erityisen hyvin esimerkiksi ulkokäyttöön.

TPU – Joustava ja kumimainen filamentti

TPU eli termoplastinen polyuretaani eroaa lähes kaikista edellä käsitellyistä filamenteista siinä, että valmis kappale voi olla joustava.

TPU-filamentteja myydään eri kovuuksilla. Yleinen vaihtoehto on esimerkiksi TPU 95A, joka on joustava mutta kuitenkin riittävän jäykkä tulostettavaksi monilla tavallisilla 3D-tulostimilla.

Prusan joustavien materiaalien ohjeessa tyypilliseksi suutinlämpötilaksi ilmoitetaan noin 230–245 °C ja pedille 60–75 °C materiaalin kovuudesta ja valmistajasta riippuen. Prusament TPU 95A suositus on 220–240 °C suuttimelle ja 55–75 °C pedille.

TPU sopii esimerkiksi suojiin, jalkoihin, vaimentimiin, joustaviin sovittimiin, tiivisteisiin ja erilaisiin törmäyssuojiin. TPU:n ongelma on tulostaminen. Pehmeä filamentti voi taipua syöttömekanismin sisällä. Direct drive -ekstruuderi on yleensä TPU:n kanssa helpompi kuin pitkä Bowden-putki.

Tulostusnopeutta joudutaan usein myös laskemaan verrattuna PLA:han tai PETG:hen.

TPU suuri etu on erinomainen iskunkesto. Joustava kappale ei halkea samalla tavalla kuin jäykkä muovi, vaan se imee iskuenergiaa.

Nylon eli PA – Erittäin kestävä tekninen filamentti

Nylonit eli polyamidit muodostavat kokonaisen materiaaliperheen. 3D-tulostuksessa vastaan voi tulla esimerkiksi PA6, PA11, PA12 sekä erilaisia hiili- ja lasikuituvahvisteisia versioita.

Nylon on erittäin kiinnostava materiaali mekaanisiin osiin, koska sillä on hyvä kulutus-, isku- ja lämmönkesto.

Prusa kuvaa polyamidia erittäin sitkeäksi ja kulutusta kestäväksi materiaaliksi, jolla on hyvä kerrosten välinen tartunta. Heidän materiaaliohjeensa suositus on noin 285 °C suuttimelle ja 110 °C pedille, vaikka muiden nylonien suositukset voivat poiketa tästä huomattavasti.

Nylon sopii esimerkiksi hammaspyöriin, liukupintoihin, mekaanisiin kiinnikkeisiin, työkaluihin ja muihin osiin, joissa tarvitaan kulutuskestävyyttä ja sitkeyttä.

Sen suuri ongelma on kosteus.

Nylon on erittäin hygroskooppinen eli se imee kosteutta ympäröivästä ilmasta. Märkä nylon voi tulostuksen aikana napsua ja kuplia, sillä filamenttiin imeytynyt vesi höyrystyy kuumassa suuttimessa. Lopputuloksena pinnasta voi tulla karkea ja kappaleen mekaaniset ominaisuudet voivat kärsiä.

Prusa suosittelee nylonin säilyttämistä ilmatiiviisti kuivausaineen kanssa ja kuivaamista ennen tulostamista. UltiMaker puolestaan suosittelee erityisen kosteusherkkien materiaalien, kuten nylonin, kuivaamista huomattavasti pidempään kuin esimerkiksi PLA.

Nylonit ovat myös alttiita warpingille, joten koteloitu tulostin auttaa.

Myös ilmanvaihdosta on huolehdittava. Prusan nylon-ohje varoittaa voimakkaasta hajusta sekä mahdollisista ultrahienoista hiukkasista ja suosittelee hyvin tuuletettua tilaa tai asianmukaista kotelointia.

Nylon ei siis ole ensimmäinen filamentti, jonka ostaisin aloittelevalle tulostajalle. Kun tulostuskokemusta kuitenkin kertyy ja tarvitaan oikeasti kestäviä varaosia, nylonista tulee erittäin kiinnostava materiaali.

Polykarbonaatti eli PC – Kun tarvitaan kovaa lämmönkestoa

Polykarbonaatti on yksi tavallisilla FDM-tulostimilla käytettävistä vaativammista teknisistä materiaaleista.

Sen vahvuuksia ovat lujuus, sitkeys ja korkea lämmönkesto. UltiMaker ilmoittaa oman PC-materiaalinsa lämmönkestoksi noin 111 °C.

Prusan PC-ohjeen suositus on noin 275 °C suuttimelle ja 110–115 °C alustalle. Materiaali on altis warpingille, ja valmistaja suosittelee koteloitua tulostustilaa etenkin vaativissa kappaleissa.

PC sopii esimerkiksi teknisiin koteloihin, kuumuudelle altistuviin laitteiden osiin, kiinnikkeisiin ja komponentteihin, joissa PLA tai PETG lämmönkesto ei yksinkertaisesti riitä.

Tulostimelta vaaditaan kuitenkin paljon. Hotendin täytyy pystyä turvallisesti lähelle 300 °C lämpötiloja ja pedin yli 100 °C. Tulostustilan lämpötilan pitäisi pysyä tasaisena.

PC imee myös kosteutta, joten filamentin kuivaaminen on tärkeää.

Avoimella halpatulostimella PC ei siis yleensä ole järkevin materiaali. Jos PCä tarvitsee usein, kannattaa tulostuskalusto suunnitella sitä varten.

Polypropeeni eli PP – Kevyt, sitkeä ja kemikaaleja kestävä

Polypropeeni on arkielämästä tuttu muovi, jota käytetään esimerkiksi pakkauksissa, astioissa ja erilaisissa teollisuustuotteissa.

3D-tulostuksessa PP:n vahvuuksia ovat pieni tiheys, hyvä kemikaalien kestävyys, sitkeys ja erinomainen väsymiskestävyys. PPä voidaan esimerkiksi tehdä taivutettavia eläviä saranoita.

Prusan mukaan tyypillinen suutinlämpötila on valmistajasta riippuen noin 220–270 °C ja pedin lämpötila noin 80–105 °C. PP:n tulostaminen on kuitenkin hankalaa, koska materiaali tarttuu huonosti tavallisiin tulostusalustoihin ja on erittäin altis warpingille.

Parhaiten se tarttuu PP-pinnalle tai esimerkiksi tarkoitukseen soveltuvalle PP-teipille. Prusa suosittelee suurten lämpötilavaihtelujen välttämiseksi myös kotelointia.

PP voi olla erittäin hyvä materiaali erikoiskäyttöön, mutta tavallisen harrastajan yleisfilamentiksi PETG on yleensä paljon helpompi.

PVA, BVOH ja muut tukimateriaalit

Kaikkia filamentteja ei käytetä varsinaisen kappaleen valmistamiseen. PVA ja BVOH ovat tunnettuja erityisesti vesiliukoisina tukimateriaaleina.

Monimateriaalitulostimella varsinainen kappale voidaan tulostaa esimerkiksi PLA:lla ja vaikeiden ulokkeiden tukirakenteet PVA:lla. Tulostamisen jälkeen tukimateriaali voidaan liuottaa pois vedessä. Tämä mahdollistaa geometrioita, joista tavallisia tukirakenteita olisi lähes mahdoton irrottaa.

PVA ja BVOH ovat kuitenkin erittäin kosteusherkkiä. Prusan materiaalitaulukossa niille suositellaan dryboxia ja suutinlämpötilaksi noin 195–215 °C.

Moniväri- tai monimateriaalitulostuksessa erilaiset support-filamentit voivat siis olla erittäin hyödyllisiä, vaikka niitä harvoin ostetaan ensimmäiseksi filamentiksi.

Infografiikka yleisimpien 3D-tulostusfilamenttien vertailusta: PLA, PETG, ABS, ASA, TPU, nylon ja PC sekä niiden tulostuslämpötilat, tulostettavuus, lämmönkesto, ulkokäyttö ja käyttökohteet.

Hiilikuitu- ja lasikuitufilamentit – Mitä CF ja GF tarkoittavat?

Filamentin nimessä voi esiintyä esimerkiksi PLA-CF, PETG-CF, PA-CF tai ABS-GF.

CF tarkoittaa carbon fiber eli hiilikuitua ja GF glass fiber eli lasikuitua. Perusmuoviin on tällöin lisätty lyhyitä kuituja, jotka muuttavat materiaalin ominaisuuksia.

Kuituvahvistetut filamentit voivat olla tavallista jäykempiä, mittatarkempia ja joissakin tapauksissa helpommin tulostettavia, koska kuidut vähentävät materiaalin kutistumista.

Esimerkiksi PA-CF eli hiilikuituvahvisteinen nylon on suosittu teknisissä komponenteissa, joissa halutaan yhdistää nylonin sitkeys ja kuidun tuoma jäykkyys.

Kuitufilamenttien kohdalla on kuitenkin yksi erittäin tärkeä käytännön asia, ne ovat kuluttavia.

Prusan filamenttiopas edellyttää komposiittimateriaaleille karkaistua suutinta. Tavallinen messinkisuutin voi kulua hiili- tai lasikuitufilamentilla nopeasti niin, että suuttimen halkaisija kasvaa ja tulostuslaatu heikkenee.

Kuituvahvistus ei myöskään tee kappaleesta automaattisesti kaikilla mittareilla vahvempaa. Esimerkiksi jäykkyys voi kasvaa samalla kun iskunkesto käyttäytyy eri tavalla. Siksi materiaali pitäisi valita sen ominaisuuden mukaan, jota tuotteelta oikeasti tarvitaan.

Puukuitua, metallia ja muita erikoisfilamentteja

Markkinoilla on valtava määrä myös erikoisfilamentteja. PLA joukkoon voidaan esimerkiksi lisätä puukuitua, metallijauhetta tai muita täyteaineita.

Wood filament voi saada tulosteen näyttämään puumaiselta ja sitä voidaan jopa hioa tai käsitellä eri tavoin. Metallitäytteinen filamentti puolestaan voi antaa kappaleelle suuremman massan ja metallimaisemman ulkonäön. Nämä materiaalit ovat yleensä enemmän visuaalisia kuin teknisiä ratkaisuja.

Täyteaineet voivat myös kasvattaa tukkeutumisriskiä. Tämän vuoksi esimerkiksi 0,6 mm suutin saattaa olla joillekin erikoisfilamenteille turvallisempi valinta kuin tavallinen 0,4 mm suutin.

Myös glow-in-the-dark-filamentit ovat usein voimakkaasti suutinta kuluttavia, joten niidenkin kanssa karkaistu suutin voi olla järkevä investointi.

Tuottaako 3D-tulostus haitallisia kaasuja tai hiukkasia?

Tämä kysymys kannattaa ottaa vakavasti.

Joskus kuulee väitteen, että PLA olisi täysin vaaraton ja ABS vaarallinen. Todellisuus on monimutkaisempi.

Kun termoplastista filamenttia lämmitetään satojen asteiden lämpötilaan, tulostuksen aikana voi syntyä sekä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli VOC-yhdisteitä että ultrahienoja hiukkasia.

Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto EPA on todennut 3D-tulostuksen voivan vapauttaa sekä VOC-yhdisteitä että 1–100 nanometrin kokoisia ultrahienoja hiukkasia. Tällaiset hyvin pienet hiukkaset voivat kulkeutua syvälle hengityselimistöön.

EPA tarkastelemissa tutkimuksissa sekä PLA että ABS tuottivat ultrahienoja hiukkasia. ABS hiukkasmäärät olivat kuitenkin suurempia kuin PLA.

Myös Yhdysvaltain NIOSH on julkaissut erillisen turvallisuusoppaan 3D-tulostukseen kouluissa, makerspace-tiloissa ja pienyrityksissä juuri ultrahienoihin hiukkasiin, kemikaaleihin ja muihin altisteisiin liittyvien huolien vuoksi.

Tämä ei tarkoita, että olohuoneessa tehty yksi PLA-tuloste olisi automaattisesti vaarallinen. Se tarkoittaa, että pitkäaikaisessa tulostuksessa ilmanvaihtoa ei kannata jättää huomioimatta.

Erityisesti ABS, ASA, nylonin ja muiden korkeissa lämpötiloissa tulostettavien teknisten materiaalien kohdalla käyttäisin hyvin tuuletettua erillistä tilaa ja mielellään koteloitua tulostinta, jonka ilmanvaihto tai suodatus on suunniteltu asianmukaisesti.

Tulostinta ei itse sijoittaisi esimerkiksi makuuhuoneeseen jatkuvaan tuotantokäyttöön.

Onko suljettu tulostustila sama asia kuin hyvä ilmanvaihto?

Ei ole. Suljetun tulostustilan eli enclosuren ensimmäinen tehtävä on usein lämpötilan hallinta. Se estää kylmiä ilmavirtoja osumasta tulosteeseen ja pitää tulosteen ympäristön lämpimämpänä.

Tämä auttaa erityisesti ABS:n, ASA:n, nylonin ja polykarbonaatin kanssa, koska nopeat lämpötilavaihtelut lisäävät warpingia ja kerrosten halkeamista.

Mutta jos kotelo on vain suljettu laatikko, tulostuksen aikana syntyneet hiukkaset ja kaasut voivat edelleen jäädä kotelon sisälle ja vapautua huoneeseen oven avaamisen yhteydessä.

Päästöjen hallinta vaatii erillistä ajattelua: ilmanvaihtoa, sopivaa suodatusta tai ilman johtamista turvalliseen paikkaan.

Siksi kysymyksiin ”tarvitseeko ABS suljettua tilaa?” ja ”tarvitseeko ABS ilmanvaihtoa?” vastaus on molempiin kyllä, mutta eri syistä.

Filamentin kosteus voi pilata hyvänkin tulosteen

Filamentin säilytys jää usein aloittelijalta vähälle huomiolle. Monet termoplastit imevät kosteutta ilmasta. Eri materiaalien välillä on kuitenkin suuria eroja.

PLA voi yleensä olla huoneilmassa jonkin aikaa ilman katastrofia. Nylon puolestaan voi imeä kosteutta erittäin nopeasti. TPU, PETG, PC ja erityisesti vesiliukoiset tukimateriaalit hyötyvät myös kuivasta säilytyksestä.

Kun kostea filamentti menee kuumaan suuttimeen, filamenttiin imeytynyt vesi höyrystyy. Tulostuksesta voi kuulua pientä napsumista ja suuttimesta voi tulla kuplivaa materiaalia.

Seurauksena voi olla huono pinta, säikeilyä, heikompi kerrosten välinen tartunta ja epätasaista ekstruusiota.

UltiMaker suosittelee esimerkiksi PLA kuivaamiseen tyypillisesti noin 40–50 °C lämpöä muutaman tunnin ajan, PETG korkeampaa lämpötilaa ja nylonille huomattavasti pidempää kuivausta. Tarkat turvalliset kuivauslämpötilat kannattaa aina tarkistaa filamentin valmistajalta, sillä liian kuuma kuivaus voi pehmentää tai jopa pilata koko kelan.

Jos tulostetaan paljon teknisiä osia, filamenttikuivuri tai drybox muuttuu nopeasti erittäin hyödylliseksi varusteeksi.

Lähikuva 3D-tulostimen filamentin syöttömekanismista ja jousitetusta kiristimestä
3D-tulostuksen laatu riippuu myös siitä, mikä tulostuslangan kosteus on ennen tulostuksen alkamista.

Mikä filamentti kannattaa valita autoon?

Autossa materiaalin valintaan vaikuttaa ennen kaikkea lämpötila. PLA ei yleensä ole hyvä vaihtoehto osaan, joka jää kesällä aurinkoon auton sisälle. Se voi alkaa pehmetä ja muuttaa muotoaan.

PETG soveltuu jo paremmin esimerkiksi moniin tavaratilan tai vähemmän kuumiin sisäosiin, mutta kaikkein kuumimmissa paikoissa senkin rajat voivat tulla vastaan.

ASA on erittäin sopiva materiaali autoiluun, koska sillä on hyvä lämmön-, UV ja säänkestävyys. Siksi valitsisin usein ASA:n esimerkiksi kojelaudan lisävarusteisiin ja ulkopuolisiin ei-turvallisuuskriittisiin osiin.

PC ja tekniset nylonit voivat soveltua vielä vaativampiin kohteisiin.

3D-tulostettuja osia ei kuitenkaan pitäisi käyttää turvallisuuskriittisissä kohteissa vain sen perusteella, että filamentin teknisessä taulukossa lukee korkea vetolujuus. Jarruihin, ohjaukseen, turvavöihin, pyöräntuentaan ja muihin turvallisuuden kannalta kriittisiin järjestelmiin liittyvät osat vaativat täysin erilaisen suunnittelu-, testaus- ja vastuutason.

Mikä filamentti sopii ulkokäyttöön?

Jos kappale on ympäri vuoden ulkona, ensimmäinen valintani tavallisista filamenteista olisi useimmiten ASA.

ASA:n vahvuuksia ovat UV-kestävyys, lämmönkesto ja hyvä säänkestävyys. PETG voi myös toimia erittäin hyvin monissa ulkokohteissa ja on huomattavasti helpompi tulostaa.

PLA valmistettu kappale saattaa selvitä ulkona pidempään kuin usein kuvitellaan, mutta jos kappaletta suunnitellaan nimenomaan pitkäaikaiseen ulkokäyttöön, käyttäisin mieluummin materiaalia, jonka ominaisuudet sopivat tähän tarkoitukseen paremmin.

TPU voi puolestaan olla hyvä joustaviin ulko-osiin.

Mikä filamentti sopii varaosiin?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta, koska ”varaosa” voi tarkoittaa lähes mitä tahansa.

  • Sisätilojen koristeelliseen muovikanteen voi toimia täydellisesti PLA.
  • Pölynimurin salpa voi hyötyä PETG:n sitkeydestä.
  • Auton ulkopuolinen kiinnike voi olla järkevää tulostaa ASA:lla.
  • Kulutukselle joutuva hammaspyörä voi sopia paremmin nylonille.
  • Joustava suojakumi voi vaatia TPU:ta.

Kuuma tekninen komponentti voi edellyttää polykarbonaattia tai muuta korkean lämpötilan teknistä polymeeriä. Siksi filamenttia ei pitäisi valita ajatuksella ”mikä on vahvin filamentti?”, vaan kysymällä, mitä ominaisuuksia juuri tämä osa tarvitsee.

Tarvitaanko jäykkyyttä, iskunkestoa, joustavuutta, lämmönkestoa, UV-kestoa, kemikaalien kestävyyttä vai kulutuskestävyyttä? Kun kysymys asetetaan näin, materiaalin valinta muuttuu huomattavasti helpommaksi.

Mikä on paras filamentti aloittelijalle?

Aloittelijalle PLA on edelleen ylivoimaisesti helpoin materiaali.

Se mahdollistaa keskittymisen itse 3D-tulostamisen perusteisiin ilman, että samalla täytyy taistella voimakkaan warpingin, kosteusherkkyyden tai 110-asteisen tulostusalustan kanssa.

Kun PLA onnistuu luotettavasti, PETG on luonteva seuraava materiaali.

PETG jälkeen materiaali kannattaa valita käyttötarpeen mukaan. Ulko- ja auto-osia tekevälle ASA on hyödyllinen. Joustavia tuotteita tarvitsevalle TPU avaa aivan uusia mahdollisuuksia. Teknisiä varaosia suunnitteleva voi puolestaan siirtyä ajan myötä nyloneihin ja polykarbonaattiin.

Kalliimman materiaalin käyttäminen ei automaattisesti tee tulosteesta parempaa.

Paras filamentti on se, jonka ominaisuudet vastaavat tuotteen todellista käyttötarkoitusta.

Kaksi sytytystulppaa mustassa 3D-tulostetussa kotelossa sekä vihreä ja punainen suojakotelo puupinnalla.
PLA ja PETG ovat helpoimmat filamentit tulostaa.

Yhteenveto – Mikä 3D-filamentti kannattaa valita?

3D-tulostuksessa filamentin valinta vaikuttaa paljon muuhunkin kuin valmiin kappaleen väriin. Materiaali määrittää osaltaan kappaleen jäykkyyden, joustavuuden, iskunkeston, lämmönkeston, säänkestävyyden sekä sen, kuinka vaikeaa kappale ylipäätään on onnistuneesti tulostaa.

PLA on erinomainen sisäkäyttöön, koristeisiin, prototyyppeihin ja ensimmäisiin 3D-tulosteisiin. Se on helppo, edullinen ja tuottaa siistiä jälkeä. PETG on erittäin hyvä yleismateriaali käytännöllisiin tuotteisiin. Sen parempi sitkeys, kosteudenkesto ja lämmönkesto tekevät siitä sopivan esimerkiksi adaptereihin, pidikkeisiin ja moniin varaosiin.

ABS tarjoaa hyvää lämmön- ja iskunkestoa, mutta sen tulostaminen on haastavampaa. ASA vie saman ajatuksen pidemmälle hyvän UV- ja säänkestävyyden ansiosta, minkä vuoksi se on erinomainen vaihtoehto auto- ja ulkokäyttöön.

TPU mahdollistaa joustavien ja kumimaisten tuotteiden valmistamisen.

Nylon sopii vaativiin mekaanisiin osiin, joissa tarvitaan sitkeyttä, kulutuskestävyyttä ja lämmönkestoa, mutta materiaalin kosteusherkkyys tekee tulostamisesta tavallista vaativampaa. Polykarbonaatti tarjoaa erittäin hyvän yhdistelmän lujuutta ja lämmönkestoa, mutta vaatii myös tulostimelta paljon.

Polypropeeni puolestaan tarjoaa keveyttä, kemikaalien kestävyyttä ja hyvää väsymiskestävyyttä, mutta sen huono tarttuvuus tulostusalustaan tekee materiaalista haastavan.

Yhtä kaikissa tilanteissa parasta 3D-filamenttia ei siis ole olemassa.

Jos tulostetaan joulukoriste, PLA voi olla paras materiaali. Jos tulostetaan akkutyökalun pidike, PETG voi olla parempi. Auton ulkona sijaitseva osa voi hyötyä ASA, joustava adapteri TPU ja mekaanisesti kuormitettu varaosa nylonista.

Juuri tässä piilee yksi 3D-tulostamisen hienouksista. Sama 3D-malli voidaan valmistaa hyvin erilaisilla ominaisuuksilla pelkästään vaihtamalla materiaalia.

Kun filamenttien erot oppii tuntemaan, 3D-tulostin ei ole enää vain laite, joka tekee muoviesineitä. Siitä tulee valmistusmenetelmä, jossa myös materiaalin voi valita käyttötarkoituksen mukaan.

Lue myös: Miten 3D-tulostin toimii?

Vastaa